VERI

Fannin vesiriistaharrastuksen taustaa:

Fannin ensimmäisenä kesänä 2007 lähdimme vain tutustumaan Fannin kanssa Haukiputaan soramontulla vesiriistaharjoituksiin. Alunperin sillä käynnillä ei ollut tarkoitus osallistua treeneihin, vain saada itselle tietoa lajista, mutta...yllätykseksemme Fanni nouti heti sorsan parin-kolmen metrin päästä vedestä kuin olisi sen ennenkin tehnyt, nouti jopa kahdesti. Se oli siksikin ihmeellistä, kun se oli ensimmäinen kerta kun Fanni meni yleensäkään veteen ja ui, ranta oli aikalailla syvenevä. Mutta heti silloin näki sen Fannin innon...ja minä onneton kun säikähdin, että Fanni hukkuu kun ei ole koskaan ennen ollut vedessä.

Tästä itsekin innostuneena ilmoittauduin seuraavana kesänä 2008 vesiriistakurssille, jossa kuulimme teoriaa tarkemmin ja treenasimme erinäisiä juttuja sekä maalla että vedessä. Esim. eteen-oikealle-vasemmalle lähteviä liikkeitä treenailtiin suht hyvällä oppivuudella. Maalla nouto tökki heti alkuunsa, sillä Fanni ei mielellään tuonut minulle mitään, mitä heittelin. Siinä paljastui, ettei meillä oltu sellaisia leikkejä leikitty, ei ollenkaan. Fanni ei kannellut lainkaan varista suussaan, hyvä kun nypisteli sitä, mutta ei liene ihme ;) Kävimme kurssilla kerran treenaamassa samaisella Haukiputaan montullakin.

Kesällä 2009 oli kyllä tarkoitus alkaa treenata koemielessä, josko olisimme osallistuneet mielenkiinnosta kokeeseenkin samaisena vuonna, mutta se haave karisi mm. noutotreenien olemattomuuteen. Kokonaisuuttakin olisi pitänyt ehdottomasti päästä ajan kanssa treenaamaan, ei lajiin riitä pelkästään noudon treenaaminen, vaikkakin se lienee meidän kohdallamme se vaikein osuus. Hyvin tärkeä osa olisi ollut siis hakuosuuden treenaamista ennen kokeeseen osallistumista, unohtamatta linnunjäljestämistreenejä. Kävimme ainoastaan kerran Haukiputaan montulla VERItreeneissä ja muutoin suht hienosti treeni menikin sitä takkuavaa noutoa lukuunottamatta. Ainakin nähtiin, että Fanni oli edelleenkin innostunut lajista. 

Jatkoimme sitkeästi lajia keväällä 2010 osallistumalla jälleen kerran vesiriistakurssille, osallistuimme Fannin kanssa siis kertauskurssille. Noutoa oli kuluneen vuoden aikana treenattu TOKOliikkeenä noutokapulalla sekä uuden kurssin alettua vapaamuotoisemmin muitakin erilaisia esineitä noudellen... yllättäinkin ihan hienolla edistymisellä: Fanni tuo esineen ihan käden ulottuville, kuten ainakin avoimen luokan toko-liikkeessä. Olemme yrittäneet treenata helteisen kesän aikana veden äärellä noudon ohella muita monia pikkujuttuja mitkä osoittautuvat isoiksi osaamisiksi lajin kokonaisuudessa: tarpeeksi laajaa hakua, oikea-vasen-eteen -suuntiin ohjattavuutta vedessä, vedestä poistuloa, paikallaan sivulla pysymistä laukauksen aikana, malttamista odottaa hakukäskyä linnun lennon jälkeen ym. ym. Treenasimme jo siihen vaiheeseen, että uskaltauduimme taitojen testausmielessä jopa kokeeseen kurssin puolessa välissä heinäkuun alussa. Koe oli erittäin hyödyllinen, vaikkakaan tottapuhuen emme siinä vaiheessa kuvitelleetkaan olevamme koevalmiita, mutta tulos saatiin jo sieltäkin :) Pääsimmepä kunnolla tutustumaan kokeen kulkuun, koska en ollut koskaan ollut seuraamassakaan koetta ja olihan se hyvä koejännityksen poistotreenikin. Koe olisi peruuntunut nimittäin kokonaan osallistujien vähyyden vuoksi ja ajattelin, jotta lähdetään "täytekoirakoksi". Toinen vesiriistakurssin päivä oli heinäkuun lopulla, kurssi oli siis suoritettu.

Jatkoimme treeniä omatoimisesti tähtäyksessä syyskuussa 2010 oman mäykkykerhomme järjestämät kokeet ihan tosimielellä. Ilmeisesti omatoimitreeni alkoi siinävaiheessa maistua puulta, kun yllätin itseni vesiriistakoeilmoituksia Koiramme -lehdestä lukemasta :) Niinpä päätin, josko matkaisimme Tampereelle ja Tuusniemelle rohkeasti jo elokuussa kokeisiin treenaamaan. Saisimmepahan ihan oman ohjatun vesitreenivuoron, linnun järjestäjien puolesta jne. Mikäs siinä, siinähän meillä olisi ns. maksettu treeni....yllättäin saimmekin molemmista "treeneistä" ykköstulokset! Ei sitä ihan vähällä olisi uskonut, mutta Fanni toimi vain niin erinomaisesti ollen vieläpä molempien kokeiden paras! Varsinkin suuren osallistujamäärän kokeessa kysytään turnauskestävyyttä sekä ohjaajalta että koiralta, ennenkaikkea hiostavalla helteellä myös tämä kolmiosainen lajimuoto on erittäin raskas molemmille odotusaikoineen. Tampereella kisaili peräti kahdeksan koiraa (kaksi ykköstulosta), Tuusniemellä kolmen (ykköstuloksen saaneen) koiran koe oli nopeatempoisempi. Ihmettelen itsekin kovasti esimerkiksi sitä, että Tampereella seitsemäntenä kisaillut Fanni yleensäkään otti niin reippaasti suuhunsa kannettavaksi pehmeän linnun, jolla oli ensin seitsemän jälkeä vedetty tikkupellolle ja kuusi koiraa sitä kanniskellut jäljestämisosuudessa. Fannista taitaa olla kehittymässa varsinainen vesiriistakoira :)

Kiitokset OSTYlle Johanille, Katjalle ja Anulle ensimmäisen kurssin ja kolmen treenikerran vetämisestä, myös PSMKK:lle, Katjalle ja Johanille kiitos vuoden 2010 kurssin järjestämisestä! 

Kiitokset mukavista koepäivistä Tampereella ja Tuusniemellä kuuluu kokeen järjestäjille Tammermaan Mäyräkoirakerholle sekä Susimäen Eränkävijöille, kaikille koekumppaneille ja koeyleisölle! Tutustuimme molemmissa uusiin innokkaisiin harrastajiin, olisi kiva olla yhteydessä myöhemminkin!

Ja lajin treenaaminenhan näistä hienoista saavutuksista huolimatta jatkuu. Kokeissa käynti jatkuu nöyrästi kohti kolmatta ykköstulosta. Sen näemme syksyn mittaa, tuliko se tänä vuonna vai joudummeko jännittämään ensi kesän puolelle. Jokatapauksessa tämä on Fannille sellainen laji, että tätä tullaan jatkamaan vapaa-ajallakin!

Allaolevat kuvat nk. ensimmäisestä oikeasta kokeestamme, Tampereella ja kuten kuvan ohjaajan ilmeestäkin näkee, koejännitys oli valtava, käskytkin tuli kokeessa annettua vähän miten sattuu :) Koiralla on huomattavasti rennompi ilme, vaikkakin oli innoissaan koko kokeen ajan! Koira osasi toimia oikein ohjaajan jännittämisestä huolimatta ja tulosta tehtiin. Kiitos siitä kuuluu Fannille itselleen!

Alla vielä kuvia Fannin alkutaipaleelta, VERItreeneistä 21.7.2009 Haukiputaan montulla. Kuvissa Fanni, Tero ja Anu, kameran tällä puolella Outi. Ensinnä on hakua, sitten noutoa ja kolmannessa kuvassa jäljestys, siis kaikki kokeen osavaiheet treenattiin samalla.