Canderell Gabriella Työnimeltä Minni. Minniä kutsutaan Minniksi uudessakin kodissa.
24.12.2011
Minnin ja Bellan joulutervehdys :)

4.7.2011
Pitkästä aikaa oli ihana kuulla Minnin kuulumisia Kirkkonummelta :) Minni oli käynyt jo useassa virallisessa näyttelyissä, tässä Margaretan otteita viestistä:
"Hei!
Minni on ollut näyttelyissä. Oli ensiksi Riihimäellä 19.6. missä tuomari Riitta Lahtovaara....Minni sai EHn mikä oli erittäin hyvä siinä tilanteessa.
" Erittäin hyvän tyyppinen, vahva mutta feminiininen narttu jolla oikeat mittasuhteet. Oikeanlinjainen pää, vaaleahkot pyöreät silmät häiritsevät ilmettä. Melko alas kiinnittyneet korvat. Kaunis kaula, hyvä ylälinja, vahva runko. Etukulmaukset voisi olla enemmän, oikea kulmautunut leveä takaosa. Karkea mutta rungossa melko lyhyt karvapeite. Koiralla vaikeuksia pysyä ravissa, mutta ajoittain näyttää oikeaoppisia liikkeitä".
Sitten olimme Tuusulassa 2.7. tuomarina Markku Lampero....Minni sai ERIn ja oli kilpailuluokan kakkonen (viisi koiraa mukana).
"Erinomainen kokonaisuus, hyvä pää, hieman vaaleat silmät, hyvä runko, hieman lyhyt olkavarsi, sääri voisi olla pidempi ja askel tehokkaampi, hyvä karkea karvapeite."
Karjaalla 3.7. oli norjalainen nuori tuomari Lars Hjelmvedt. Minni sai ERIn ja sen lisäksi tuomari antoi punaisen nauhan ja sanoi että se on luokkansa voittaja mutta ei tänään saa SA vaikka on erinomainen koska se ei ole yhteistyöhaluinen. Silloin harmitti pikkasen.
" 1 år 4 mån. mycket god typ. På den större sidan men fina proportioner. Fint huvud och uttryck. God hals och överlinje. Bra vinklad fram och bak. Markerad förbröst. Goda ribber. En god modell. Idag vill inte visa sin bästa sida. God Pälsstruktur. Fint temperament."
Upeaa Minni, olet kyllä vaativille tuomareille näyttäytynyt...vielä kun vähän treenaat liikkumista ja yhteistyötä, tulee varmasti entistä parempia tuloksia!
18.11.2010
Tänään tuli jälleen Margaretalta viesti Kirkkonummelta: nyt on Minnin ensimmäinen oma jänis kaatunut! Eikös olekin aika hieno saavutus juuri 9 kuukautta täyttäneeltä pennulta :)
"Hei, eilen meillä oli enemmän kuin tuuria. Menimme metsälle paikkaan missä Minni ei ole aikaisemmin käynyt. Heti kun tulin koirien kanssa metsään huomasin koirien käytöksistä että jänis oli todella lähellä (täällä ei ollut eilen vielä yhtään lunta maassa). Kesti korkeintaan 5 minuttia niin Minni lähti haukkuen kauhealla vauhdilla ja vähän ajan kuluttua myös Bella. Ajo kulki 15 min - 30 min metsässä päin maantietä. Siirryin itse peltoa pitkin maantielle missä odotetusti tuli hukka. Minni yritti monta kertaa mennä takaisin metsikköön samalle puolelle maantietä mistä se ajo oli tullut, mutta kun Bella ei tullut mukaan Minni meni taas takaisin Bellan luokse. Samalla kuulin laukauksen. Koiratkin reagoi mutta päättivät jatkaa etsimistä.
Päätin testata Minnin. Sain sen houkuteltua mukaan juuri siihen metsikköön minne se olisi halunnut mennä ja menin siihen peltoaukeamaan mistä Henry oli nähnyt jäniksen tulevan. Kävin sen alueen poikki ja Minni otti ne jäljet ja meni haukkuen ihan loppuun asti!! Oli se aika ylpeä kun näki sen jäniksen, iso rusakko. Kotona ne veivät rusakon liiteriin roikkumaan ja Minni ei halunnut tulla sieltä pois. Joka kerta kun päästettiin koirat ulos Minni juoksi suoraan liiterin ovelle. Olin illalla lapsenvahtina ja kun tulin kymmenen aikaan kotiin Henry päästi koirat ulos. Minni kävi äkkiä tervehtimässä ja juoksi sitten liiterille ja hyppäsi ovelle että "mennäänpäs katsomaan mitä meillä on täällä". Minni ei tullut sieltä vaan oli pakko kantaa sisään. Luulen että se nyt on hiffannut mistä on kysymys!"
12.11.2010
Margareta viestitti Minnin aikamoisesta metsästysreissusta:
"Hei! Kävimme eilen metsällä. Oli pakkasta 5 astetta mutta ei yhtään lunta, luonto oli aivan hiljaa ja koirien ajo kuului hyvin. Ääni ajossa oli hieman outo ja ajo kulki oudosti. Henry soitti ja ihmetteli mistä oli kysymys. Ei oiken kuulostanut että olisi ollut sorkkaeläinkään. Ajo oli kulkenut toisesta metsästä tien yli toiseen metsään. Kuulin että se kääntyi ja oli tulossa minulle päin. Juoksin maantielle mistä oli hyvä näkö molempiin suuntaan. Ajattelin että näen mistä on kysymys jos se tulee takasin tien yli ja saan ehkä koirat kiinni. Ajo läheni ja yht´äkkiä kuulin kamalan murinan ja Bellan huutavan. Ajattelin heti että nyt ilves käy koirien kimppuun ja juoksin minkä pääsin päin koirien ääntä. Pidin meteliä ja huusin jotta "peto" pelästyisi ja jättäisi koirat rauhaan. Kun pääsin perille näin Bella ja supikoira oli nenät vastakkain ja Minni Bellan takana haukkumassa. Kun pääsin perille supikoira lähti matkaansa ja koirat perään. Kun Henry oli saanut supikoiran, sain koirat kiinni ja ne näyttivät olevan kunnossa niin jatkoimme toisessa paikassa.
Aivan uskomatonta, sama kuvio toistui siinäkin. Olemme 11 vuotta käyneet Bellan kanssa samoissa metsissä metsästämässä emmekä ikinä ole supikoiraa kohdanneet aikaisemmin ja eilen saatiin kaksi. Autossa huomasin että Bellalla oli naarmuja kuonollaan mutta ei vakavia. Minnissä ei ollut mitään. Kyllä Minni oli niin hyvän näköinen kun se seisoi turvallisesti Bellan takana ja haukkui supikoiraa. Onneksi se oli vaan supikoira, kyllä pelkäsin ihan kauheasti ja ehdin ajatella vaikka mitä kun kuulin sen murinan. terv.ml"
7.11.2010
Minni osallistui tänään jälleen Lohjan näyttelyyn. Minnille se oli jo kolmas epävirallinen pentunäyttely, josta tuli toisen kerran upeasti kunniapalkinto. Minnillä oli turkki tälläkertaa turhan pitkä ja se lienee arvostelun perusteella ollutkin syynä, kun jäi narttupennuista kakkoseksi.
Tuomarina oli Mari Palgi (Suomi), jonka hieman epäselvällä käsialalla kirjoitetusta arvostelusta oli tulkittavissa seuraavaa:
"Mittasuhteet oikeat. Hyvä rungon pituus. Hyvä pään pituus. Oikea ilme. Silmät saisi olla tummemmat. Hyvä kaula. Kölin tulee vielä kehittyä. Keskivahvat kulmaukset. Sopiva raajojen luusto. Hyvät käpälät. Hyvä karvan laatu, mutta hieman "ylikunnossa". Liikkuu ikäiseksi hyvin. Miellyttävä käytös."
Onnea Minni sekä Margareta ja Henry! Minni on saanut näistä pentunäyttelyistä erittäin arvokasta kokemusta tulevia virallisia näyttelykehiä varten. Jatkakaahan samaan malliin :)
3.11.2010
Margareta lähetti Minnin kuulumisia, Minnikin on nyt todistettavasti ajanut jänistä äänen kanssa:
Metsällä olemme käyneet pari kolme kertaa viikossa.
Alussa Minni oli hyvin tarkka siitä missä minä olin mutta
vähitellen se rupesi seurata Bellan ajoa. Saivat yhdessä yhden
jäniksen mutta emme olleet ihan varmoja siitä että haukkuuko
Minni ollenkaan. Meillä on nimittäin ollut pikkasen ongelmia
Minnin tutkan kanssa. Kerran emme tieneet missä Minni oli pelkäsimme
että se ajoi ilman ääntä, Bellalla oli oma ajo päällä. Vihelsimme ja huusimme
mutta ei mitään. Päätin lähteä sinne mistä me olimme alkaneet mutta ei mitään.
Soitin Henrylle että lähden auton luokse ja lähden ajamaan ja etsimään. Kun tulin
autolle Minni istuu siellä viluisena punaisessa liivissään. Ihan fiksu että oli
ymärtänyt mennä autolle kun oli eksyksissään ettei alkanut hortoilla metsässä.
Eilen sain kuitenkin apua Garminin teknisestä tuesta. Minnin tutka on
uudempi malli kuin Bellan ja meidän piti päivittää käsiyksikkö ja sitten
molemmat "kaulapannat".
Halusin tänään lähteä metsälle kokeilemaan, että kaikki todellakin toimii. Kaikki toimi
!!!!! Eikä siinä kaikki kun kävelin
metsässä näin jäniksen kuusen alla. Kutsuin koirat luokseni ja kun ne tulivat
jänis hyppäsi menemään ja Minni näki sen ja lähti perään ja haukkui!!!!
Ajoi oikein nätisti, ääni ihan kun Bellalla eli kuin pieni palokärki.
Oli kannattava reissu vaikka täällä sataa. Jänistä ei kyllä saatu mutta
hieno ajo! Minni on paljon nopeampi kuin Bella mutta kun tulee hukka Bella
selvittää sen ja sitten ajo jatkuu.
Tiedämme kyllä että olisi parempi käydä metsällä vaan toisen
koiran kanssa kerrallaan mutta se on niin vaikeata niin tällä mennään.
terv.
ml
"Hei! Nyt voin varmuudella sanoa että meidän pikku mini-Minnikin ajaa! Metsällä olemme käyneet pari kolme kertaa viikossa. Alussa Minni oli hyvin tarkka siitä missä minä olin mutta vähitellen se rupesi seurata Bellan ajoa. Saivat yhdessä yhden jäniksen mutta emme olleet ihan varmoja siitä että haukkuuko Minni ollenkaan. Meillä on nimittäin ollut pikkasen ongelmia Minnin tutkan kanssa. Kerran emme tieneet missä Minni oli pelkäsimme että se ajoi ilman ääntä, Bellalla oli oma ajo päällä. Vihelsimme ja huusimme mutta ei mitään. Päätin lähteä sinne mistä me olimme alkaneet mutta ei mitään. Soitin Henrylle että lähden auton luokse ja lähden ajamaan ja etsimään. Kun tulin autolle Minni istuu siellä viluisena punaisessa liivissään. Ihan fiksu että oli ymmärtänyt mennä autolle kun oli eksyksissään ettei alkanut hortoilla metsässä.
Minnin tutka on uudempi malli kuin Bellan ja meidän piti päivittää käsiyksikkö ja sitten molemmat "kaulapannat". Halusin tänään lähteä metsälle kokeilemaan, että kaikki todellakin toimii. Kaikki toimi !!! Eikä siinä kaikki, kun kävelin metsässä näin jäniksen kuusen alla. Kutsuin koirat luokseni ja kun ne tulivat jänis hyppäsi menemään ja Minni näki sen ja lähti perään ja haukkui!!!! Ajoi oikein nätisti, ääni ihan kun Bellalla eli kuin pieni palokärki. Oli kannattava reissu vaikka täällä sataa. Jänistä ei kyllä saatu mutta hieno ajo! Minni on paljon nopeampi kuin Bella mutta kun tulee hukka Bella selvittää sen ja sitten ajo jatkuu. terv. ml"
Ajotreenien ja näyttelyiden lisäksi Minni on näyttänyt taitojaan myös tottelevaisuuskurssilla, nyt Minnillä on jo alkeistokokurssi suoritettuna!
2.10.2010
Minni oli tänään Lohjan pentunäyttelyssä ja toistamiseen paras narttupentu, nyt pentuluokassa 7-9kk, saaden tälläkertaa lisäksi kunniapalkinnon!
Tuomari Perttu Ståhlbergin arvostelu oli seuraavanlainen:
"Kookas, erittäin hyvä tyyppi ja mittasuhteet. Vaaleahkot silmät. Hieman alaskiinnittyneet korvat. Eturinta saa kehittyä. Hyvä runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvälaatuinen turkki. Vahva raajaluusto. Liikkuu rodunmukaisesti. Mukava luonne."
Minni oli käyttäytynyt hienosti siitä huolimatta, että halli oli iso, pentuja oli kaikenkaikkiaan 500, melu oli tietty ollut valtaisaa ja hallissa kaikui oudosti. Ilmeisesti siitä syystä Minni oli pitänytkin korviaan vähän oudosti. Joka tapauksessa näyttelytulos oli upea! Onnittelut jälleen kerran omistajille ja kiitokset aktiivisuudesta!
17.8.2010
Minni oli suorittanut noin puolenvuoden ikäisenä ensiesiintymisensä sunnuntaina 15.8. Helsingissä mäyräkoirien erikoisnäyttelyssä upeasti sijoittuen pikkupennuissa parhaaksi narttupennuksi! Hienoa!
Tuomarin Waltraut Finnern (Saksa) arvostelut:
" 6 Mo alte dunkel saufarbene Tüpvolle Hindin, aller bestes Rauheer, schöner Hindinnenhaupt, altersgemäss feste Linienfürung, es fehlt leider etwas Ringtraining, am sonsten schon sehr korrekt."
Onnittelut Margareta ja Henry, nyt vain lisää näyttelytottumustreeniä ja täydellinen koira kehiin kuten tuomari oli kehoittanut :)
1.8.2010
Minnin kesäterveiset riippukeinusta :)

13.7.2010

5.7.2010
Kesälomareissullamme 8.6.2010 Minnistä ottamiani kuvia eli Minni vajaan neljän kuukauden ikäisenä vauhdissa:



17.5.2010
Minni kuvissa Bellan, Lilliksen ja pikkutytön kanssa kotimaisemissa otetuissa kuvissa, tässä siis esittäytyy Minni noin kolmen kuukauden iässä:


Minni ja Bella, kaksi mäyräkoirakaverusta.


Minni ja Bella viihtyvät myös Tindra tytön seurassa hyvin.

Näin Minni kaveeraa ja seikkailee Lillis-kissan kanssa.



9.4.2010

Kuvassa Henry, Minni ja Margareta Lemström. |