Canderell Gunilla
Työnimeltä Ninni ja Nita, nykyisin Nasti.
17.8.2010
Maria lähetti Nastin kuulumisia ja kuvia lomareissulta Kilpisjärveltä Saanan huipulta. Nasti on matkustanut tosi reippaana myös pienellä laivalla Mallan luonnonpuistoon. Ihastuttavat kuvat Nastista huipulla Marian osuvin kuvatekstein "Tukka takana ja elämä edessä" :)
Samainen kuva hieman suurennettuna :)
7.7.2010
Nasti kuvassa vajaan viiden kuukauden ikäisenä.
18.4.2010
Jukka Viitala mailaili Nitan kuulumisia seuraavanlaisesti:
Hei!
Mukavasti on viikko vierähtänyt. Nita on aivan mahtava tapaus, erittäin seurallinen ja luonteikas
pieni koira. Vähän jännitti Tillin suhtautuminen, mutta se tuntui olevan iloinen uudesta kaveristaan. Leikkivät
yhdessä paljon; lelut, puruluut ja ruoka (ainakin Tillin mielestä) on yhteistä. Aluksi pidettiin Nita yksin pari yötä ns. "koirahuoneessa" alakerrassa,
mutta se surkea ulvominen/karjuminen, joka toistui muutaman kerran yössä, sai meidät uskomaan, että Tillin kanssa menisi
paremmin. Ja niinhän siinä kävi, että yöt ollaan nyt hiljaa, kun on unikaveri. Aamulla kuudelta ilmoittelee kyllä itsestään, mutta
ei läheskään niin kovalla äänellä kuin aiemmin.
Ulos on tehty muutamat pissat, paperille tuntuu tulevan asiat vielä herkemmin (tai sitten piiloon sängyn alle)
Kyllähän se sisäsiisteys opitaan kunhan tuo ilma lämpiää ja ulos mennään jo omasta tahdosta.
Ja sitten kun väsyttää, haukahdetaan tomerasti sohvan edessä, että nostakaa minut hyvänen aika nukkumaan tuon
viltin päälle. (ja sama toistuu, kun sieltä sohvalta halutaan alas).
Tällaista tällä kertaa, mailaillaan taas jonkun ajan päästä kuulumisia.
"Hei! Mukavasti on viikko vierähtänyt. Nita on aivan mahtava tapaus, erittäin seurallinen ja luonteikas pieni koira. Vähän jännitti Tillin suhtautuminen, mutta se tuntui olevan iloinen uudesta kaveristaan. Leikkivät yhdessä paljon; lelut, puruluut ja ruoka (ainakin Tillin mielestä) on yhteistä. Aluksi pidettiin Nita yksin pari yötä ns. "koirahuoneessa" alakerrassa, mutta se surkea ulvominen/karjuminen, joka toistui muutaman kerran yössä, sai meidät uskomaan, että Tillin kanssa menisi paremmin. Ja niinhän siinä kävi, että yöt ollaan nyt hiljaa, kun on unikaveri. Aamulla kuudelta ilmoittelee kyllä itsestään, mutta ei läheskään niin kovalla äänellä kuin aiemmin.
Ulos on tehty muutamat pissat, paperille tuntuu tulevan asiat vielä herkemmin (tai sitten piiloon sängyn alle) Kyllähän se sisäsiisteys opitaan kunhan tuo ilma lämpiää ja ulos mennään jo omasta tahdosta.
Ja sitten kun väsyttää, haukahdetaan tomerasti sohvan edessä, että nostakaa minut hyvänen aika nukkumaan tuon viltin päälle. (ja sama toistuu, kun sieltä sohvalta halutaan alas).
Tällaista tällä kertaa, mailaillaan taas jonkun ajan päästä kuulumisia."
Kuvassa Tilli ja Nita, ihanan sopuisalta uuden kodin tunnelma todellakin vaikuttaa.
8.4.2010
Kuvassa Miikka, Ninni ja Maria Viitala. |
